Polku historian äärelle

Alle puolen tunnin ajomatkan päässä Seinäjoen keskustasta sijaitsee upea historiallinen kohde. Kyseessä on Ylistaron Vittingissä sijaitseva Suomen toiseksi vanhin rautakaivos, johon kuuluu peräti 20 erikokoista kaivoskuoppaa. Kaivostoiminta alueella alkoi yli 400 vuotta sitten.

 

Ylistaron Vittinki. Valokuvat on otettu 15.8.2023

Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta 1600-luvulla. Tällöin innostus malminetsintään levisi Pohjanmaalle. Ensimmäinen kirjallinen maininta malmin louhinnasta Vittingissä on jo vuodelta 1563. Pohjanmaan talonpojat ilmeisesti tekivät ensimmäiset malmilöydöt. 1600-luvulla Ylistaron Vittinkiin perustettiin tuotantolaitoksia ja paikalta alettiin toden teolla louhia rautamalmia. 

Aluksi rautamalmin etsimistä varten käytettiin nuotiolouhintaa. Vittingin alueelta on löydetty kaksi varmaa nuotiolouhosta. Nuotiolouhoksen ideana oli, että kallion päälle tehtiin nuotio. Kun kivi kuumeni, siihen heitettiin kylmää vettä ja kallio alkoi halkeilla. Nuotiolouhinta oli erittäin työlästä ja aikaa vievää. Ei ehkä ihme olekaan, että Suomesta on toistaiseksi löydetty vain yksi toinen kohde, jossa todennäköisesti on nuotiolouhoksia. Kyseessä on Hyvinkään Hopeavuoren kaivosten alue.

Yksi Vittingin nuotiolouhoksista. Päälle on rakennettu katos.

 Kuva nuotiolouhoksen sisältä. Louhos täyttyy vedestä, joten sitä pumpataan pois.

Orisbergin rautaruukki Isokyrössä ilmeisesti toimi jossain vaiheessa täysin Vittingin malmilla. Orisberg oli 1600-luvulla perustettu Pohjanmaan ensimmäinen rautaruukki. Myös Wasastjernalla, Törnävän kartanon omistajasuvulla, oli valtaus Vittingissä. Kaivostoimintaa jatkettiin vuoteen 1920 asti. Tällöin malmi oli liian köyhää ja Ruotsista piti tuoda Orisbergin ruukille lisämalmia. Ylistaron alue kuitenkin hyötyi kaivoksista ja ne auttoivat alueen teollistumista.

Vittingistä ei kuitenkaan löytynyt ainoastaan malmia, sieltä löytyi nimittäin myös rodoniittia. Nykyään rodoniitti on Ylistaron kuntakivi. Vittingin rodoniittia on käytetty Ylistaro-koruissa jo 50 vuotta. Ylistaro-korut ovat Lions Club Ylistaron hallinnoimia ja niitä myydään tällä hetkellä Ylistaron kirjakaupassa. Korut myös tehdään paikallisesti. Myynnistä saatava tuotto käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin Ylistarossa.

Rodoniittia löytyy esimerkiksi Australiasta, Kiinasta ja USA:sta. Se on ruusunpunaista tai ruskeanpunaista kiveä ja siinä on usein mustia mangaanipitoisia viiruja. Yleensä kiveä käytetään korukivenä, joskus se luokitellaan jopa jalokiveksi. Rodoniittia ja sen sisarkiveä rodokrosiittia on löytynyt Suomesta muutamasta muustakin kohteesta. Vittingin alue on kuitenkin tunnetuin ja saavutettavin näistä kohteista.

 

Vittingin suurin kaivos

Kaivoksista ja rodoniitista innostuneina Vittinkiin alettiin muutama vuosi sitten suunnitella 1,5 kilometrin pituista luontopolkua, joka kulkisi kaivosten alueella. Luontopolku on tarkoitus avata vuonna 2024. Alueelle on rakennettu muun muassa turva-aitoja, helppokulkuinen reitti kaivosten välille ja portaat suurimman kaivoksen sisälle. Reitille pääsee nykyään esimerkiksi lastenvaunujen kanssa. Suurimman kaivoksen sisällä kiviseinässä näkyy komea rodoniittisuoni. Lähtöpaikka polulle on Könnintiellä Pietaruksen uimamontun pysäköintialueelta. Reitin varrella on suurin osa Vittingin kaivannoista.

Vittingin suurimman kaivoksen sisällä olevat portaat ja kallion seinämässä näkyvä komea rodoniittisuoni.

Ylistaron Asemanseudun kehittämisyhdistyksen aktiivien mukaan alueella on pidetty jo jonkin verran opastuksia ja tarkoitus olisi kouluttaa lisää oppaita. Alueen ehostus jatkuu ja luontopolun varrelle hankitaan esimerkiksi karttoja ja opasteita.

Vittinki Google Mapsissa

Tien kummallakin puolella kulkee luontopolku. A lueen suurin nuotiolouhos sijaitsee tien länsipuolella.

3D-malli yhdestä Vittingin kaivoskuopasta.

Kohde on mahtava historiallinen ja arkeologinen kohde Etelä-Pohjanmaan alueella - kannattaakin pitää silmät auki ja seurata milloin Vittingin luontopolku virallisesti avataan.

Teksti ja kuvat: Laura Pelkonen

3D-malli: Janne Rantanen