Arkeologian opiskelija kesäharjoittelijana Seinäjoen museoilla

Seinäjoen museoissa on kesän ajan pyörinyt korkeakouluharjoittelija Helsingin yliopistosta. Toisen vuoden arkeologian opiskelija pääsi kesän aikana tutustumaan Etelä-Pohjanmaan alueellisen vastuumuseon ja erityisesti alueellisen arkeologian työtehtäviin. Näin hän kirjoittaa harjoittelujaksostaan. 

Harjoitteluni Seinäjoen museoilla kesti reilun kaksi kuukautta, joiden aikana pääsin käsiksi museotyöhön, tutustumaan erilaisiin arkeologisiin kohteisiin sekä näkemään työni tulokset. Eteläpohjalaislähtöisenä oli hienoa päästä tutustumaan juuri oman kotiseudun arkeologiseen kulttuuriperintöön, sen tutkimushistoriaan sekä alueen nykypäivän museotoimintaan. 

Pääasiallisena työnäni olen kesän aikana päivittänyt Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin ja muinaisjäännösten hankerekisterin tietoja. Hankerekisteriin on koottu tietoja eri tahojen toteuttamista arkeologisista tutkimushankkeista, kuten kaivauksista ja inventoinneista. Muinaisjäännösrekisterissä puolestaan ovat perustiedot esimerkiksi tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä muista kulttuuriperinnön kannalta tärkeistä kohteista. 

Rekisteritietokannasta puuttui entuudestaan joitain tietoja Etelä-Pohjanmaan alueella vuosikymmenten aikana toteutetuista hankkeista sekä esimerkiksi suuri osa arkeologisten irtolöytöjen löytöpaikoista. Vanhoihin kaivaus- ja inventointiraportteihin perehtymisen tuloksena pystyin lisäämään joitain näistä puuttuvista tiedoista – 270 löytöpaikkaa ja arkeologista kohdetta, sekä 97 tutkimushanketta. Nyt Etelä-Pohjanmaan kuntien alueelta löytyvät aiempaa kattavammat tiedot alueen arkeologisista löydöistä ja tutkimushistoriasta! 

Muinaisjäännösrekisterin löytöpaikat Etelä-Pohjanmaalla ennen (yllä) ja jälkeen (alla) Meerin kesätyön. Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos. 

Lisäksi olen kesän aikana toiminut apuna museon arkeologin kenttätyötehtävissä. Työ on pitänyt sisällään vierailuja eri puolilla maakuntaa ja kohteita kivikaudesta historialliseen aikaan saakka. Syy maastokäynnille on saattanut olla esimerkiksi uuden kohteen kartoittaminen tai jo entuudestaan tunnettujen kohteiden tarkastus vaikkapa aluerajauksen saamiseksi tai metsänhakkuun vuoksi. Maastossa muun muassa dokumentoimme kohteita muistiinpanoin ja valokuvin sekä tarvittaessa merkitsimme niitä maastoon. GPS:n avulla kartoitettuja kohteita lisäilin aluerajauksineen rekisteriin, mikäli ne sieltä puuttuivat. Myös joitain koekuoppia olen päässyt työn aikana kaivamaan. Tarkastelun kohteena on ollut esimerkiksi pyyntikuoppia, tervahautoja, hiilimiiluja ja asuinpaikkoja – paljon on siis lyhyessä ajassa tullut nähtyä.

Nouse ylös jo kuopasta, arkeologi! ILPPARI-ilmoituksen myötä tietoon tulleita pyyntikuoppia kartoittamassa Alajärvellä (kohde: Laukkupalon pyyntikuopat). Kuva: Janne Rantanen.

Uimarannallekin päästiin työajalla, kun Isonkyrön Pukkilansaaren uimarannalla olevaan rantakallioon 1800- ja 1900-luvuilla hakattuja nimikirjaimia käytiin dokumentoimassa. Kohteesta saatiin yleisöilmoitus alkukesällä. Laiturilla arkeologi Janne Rantanen. Kuva: Meeri Rantakoski.

Tervanpolttopaikkaa inventoimassa ja merkitsemässä tervasaunan jäännöstä maastoon hakkuita varten Vimpelissä. Tervasaunasta näkyy matala, kangasturpeen peittämä multapenkki ja kivistä kootun kiukaan kumpu. Kuva: Janne Rantanen.

Meerin eka koekuoppa ja koekuopan profiilin valokuvaamisen harjoittelua Kuortaneella (kohde: Rappulampi). Kuva: Meeri Rantakoski.

Nyt harjoitteluni tultua päätökseen ja syksyn lähestyessä siirryn kesälomatauon kautta kokemusta rikkaampana kohti uutta opiskeluvuotta. 

Meeri Rantakoski