Museon markilla

Aino Aallon suunnittelema Villa-Flora oli Aaltojen Alajärven kesäpaikka. Kuva otettu 1920-luvun lopulla. ( Kuva: Alvar Aalto -museo ) Heinäkuun lopulla saatiin iloisia uutisia, kun Aalto Works eli Aaltojen arkkitehtuuri ja sitä edustavat 13 arkkitehtuurikohdetta merkittiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Kokonaisuus koostuu Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemista rakennuksista ja rakennuskokonaisuuksista. Etelä-Pohjanmaalta maailmanperintökokonaisuuteen kuuluu Seinäjoen Aaltokeskus, johon kuuluvat kirjasto, teatteri, virastotalo, kaupungintalo sekä Lakeuden Ristin kirkko seurakuntakeskuksineen. Suunnitelmien taustalla on myös muiden merkittävä panos. Alvarin ensimmäinen puoliso Aino Aalto (1894–1949) työskenteli puolisonsa rinnalla tasa-arvoisena suunnittelijana aina kuolemaansa saakka. Aino Aalto oli mukana esimerkiksi varhaisten merkkitöiden kuten Aaltojen kotitalon, Paimion parantolan ja Viipurin kirjaston suunnittelussa. Elissa Aalto (1922–1994)...

  Ollessani eilen Alajärven Suolasalmenharjun tuulivoimahankkeen kaavoitusta koskeneessa neuvottelussa, katseeni kiinnittyi kartalla hankealueen lähellä olevaan pieneen latvajärveen nimeltä Kähkijärvi. Nimi juontuu mahdollisesti saamenkielisestä sanasta gáhkkor , joka tarkoittaa kaakkuria (vrt. Solantie 2023: 94, Käkilampi). Kähkijärven luoteispuolella on maastokartalla Kähkijärvenkangas ja sen pohjoispuolella mikäs muukaan kuin Kakkurinkangas. Kähkijärven nimen yhteys kyseiseen vesilintuun vaikuttaa luontevalta senkin kannalta, että kaakkuri pesii pienillä suolammilla. Olin jo pari vuotta aiemmin samaa tuulivoimahanketta koskeneessa lausunnossa taustoittanut seudun asutushistoriaa tuomalla esiin Etelä-Pohjanmaan järvialueiden paikannimistössä esiintyvän saamelaisperäisen substraatin. Ritva Hanhisalo on tehnyt Alajärven vesistönimistöstä 1960-luvulla opinnäytteen, jota minulla ei ollut saatavilla tätä blogitekstiä kirjoittaessani. Alavuden vesistönimistöä koskeva, vastaava tuore tu...

  Törnävän kulttuurireitti on valmistunut Seinäjoella Östermyran eli Törnävän kartanon puistoon on tänä vuonna saatu pitkään odotetut opastetaulut, joissa kerrotaan ruukinkartanon monivivahteisesta historiasta. Kulttuurireitillä pyritään tavoittamaan erityisesti sellaista Törnävällä liikkuvaa yleisöä, joka ei käy aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan museon näyttelyissä. Projekti ideoitiin ja suunniteltiin Seinäjoen museoiden virkatyönä. Seinäjoen kaupungin myöntämä investointiraha mahdollisti projektitutkijan (FM Markku Honkola) palkkaamisen kulttuurireitin käsikirjoittamiseen, opastetaulujen graafisen suunnittelun (Keino Branding) ja opastetaulujen teettämisen (Nokian Kilpipaino). Törnävän kulttuurireitin opastetauluja on yhteensä 11 kappaletta. Tauluista kymmenen pystytettiin loppukeväällä, ja nyt syksyllä saatiin esiin myös taulu numero 1, jossa on reittikartta. Ykköstaulu, joka on samalla kulttuurireitin lähtöpiste, sijaitsee Kivinavetan edessä olevassa Etelä-Pohjanmaan museon infot...

  Maan pinnalle näkyvien muinaisjäännöksen osien perusteella ei aina voi päätellä kohteen säilymisen kannalta riittävää suoja-aluetta. Muinaisjäännös voi olla maan alla piilossa löytökeskittyminä, maakerroksina ja rakennejäännöksinä. Muinaisjäännöksen kohdalle tai sen lähiympäristöön sijoittuvista maankäyttö- ja rakennushankkeista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto, jossa arvioidaan hankkeen vaikutus muinaisjäännökseen ja mahdollinen selvitystarve.   Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelulla pyritään arkeologisen tiedon ja kulttuuriympäristön määrättyjen piirteiden säilyttämiseen tuleville sukupolville. Ihmisyksilöiden ja ihmisyhteisöjen — sekä laajemmin kulttuureiden — menneisyydestä kertovina jäännöksinä arkeologiset kohteet rinnastuvat historiallisiin asiakirjalähteisiin. Historiallisen ajan osalta arkeologiset kohteet täydentävät muita historiallisia lähdeaineistoja. Esihistoriallisen ajan osalta arkeologiset kohteet ja löydöt muodostavat usein ainoan jälj...