Museon markilla

  Maan pinnalle näkyvien muinaisjäännöksen osien perusteella ei aina voi päätellä kohteen säilymisen kannalta riittävää suoja-aluetta. Muinaisjäännös voi olla maan alla piilossa löytökeskittyminä, maakerroksina ja rakennejäännöksinä. Muinaisjäännöksen kohdalle tai sen lähiympäristöön sijoittuvista maankäyttö- ja rakennushankkeista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto, jossa arvioidaan hankkeen vaikutus muinaisjäännökseen ja mahdollinen selvitystarve.   Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelulla pyritään arkeologisen tiedon ja kulttuuriympäristön määrättyjen piirteiden säilyttämiseen tuleville sukupolville. Ihmisyksilöiden ja ihmisyhteisöjen — sekä laajemmin kulttuureiden — menneisyydestä kertovina jäännöksinä arkeologiset kohteet rinnastuvat historiallisiin asiakirjalähteisiin. Historiallisen ajan osalta arkeologiset kohteet täydentävät muita historiallisia lähdeaineistoja. Esihistoriallisen ajan osalta arkeologiset kohteet ja löydöt muodostavat usein ainoan jälj...

Seinäjoen museoissa on kesän ajan pyörinyt korkeakouluharjoittelija Helsingin yliopistosta. Toisen vuoden arkeologian opiskelija pääsi kesän aikana tutustumaan Etelä-Pohjanmaan alueellisen vastuumuseon ja erityisesti alueellisen arkeologian työtehtäviin. Näin hän kirjoittaa harjoittelujaksostaan.  Harjoitteluni Seinäjoen museoilla kesti reilun kaksi kuukautta, joiden aikana pääsin käsiksi museotyöhön, tutustumaan erilaisiin arkeologisiin kohteisiin sekä näkemään työni tulokset. Eteläpohjalaislähtöisenä oli hienoa päästä tutustumaan juuri oman kotiseudun arkeologiseen kulttuuriperintöön, sen tutkimushistoriaan sekä alueen nykypäivän museotoimintaan.  Pääasiallisena työnäni olen kesän aikana päivittänyt Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin ja muinaisjäännösten hankerekisterin tietoja. Hankerekisteriin on koottu tietoja eri tahojen toteuttamista arkeologisista tutkimushankkeista, kuten kaivauksista ja inventoinneista. Muinaisjäännösrekisterissä puolestaan ovat per...

Alle puolen tunnin ajomatkan päässä Seinäjoen keskustasta sijaitsee upea historiallinen kohde. Kyseessä on Ylistaron Vittingissä sijaitseva Suomen toiseksi vanhin rautakaivos, johon kuuluu peräti 20 erikokoista kaivoskuoppaa. Kaivostoiminta alueella alkoi yli 400 vuotta sitten.   Ylistaron Vittinki. Valokuvat on otettu 15.8.2023 Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta 1600-luvulla. Tällöin innostus malminetsintään levisi Pohjanmaalle. Ensimmäinen kirjallinen maininta malmin louhinnasta Vittingissä on jo vuodelta 1563. Pohjanmaan talonpojat ilmeisesti tekivät ensimmäiset malmilöydöt. 1600-luvulla Ylistaron Vittinkiin perustettiin tuotantolaitoksia ja paikalta alettiin toden teolla louhia rautamalmia.  Aluksi rautamalmin etsimistä varten käytettiin nuotiolouhintaa. Vittingin alueelta on löydetty kaksi varmaa nuotiolouhosta. Nuotiolouhoksen ideana oli, että kallion päälle tehtiin nuotio. Kun kivi kuumeni, siihen heitettiin kylmää vettä ja kallio alkoi halkeilla. Nuotiolouhinta ol...

Etelä-Pohjanmaan sotahistoriallisen matkailureitin suunnitteli ja toteutti vuonna 2022 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon kesätyöntekijä, FM Juho Pyykkö. Opas julkaistaan kesän 2023 korvalla, hyvien retkeilykelien koittaessa. Oppaan löydät osoitteesta  https://tarinasoitin.fi/epsotahistoriamatkalla . Näin Juho kertoo työstään oppaan parissa: Sain tehtäväkseni koota sotahistoriallisen matkailureitin, josta tulikin lopulta pieni matkaopas. En ole kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, joten en tiennyt mitään alueen paikallishistoriasta, minkä vuoksi en tiennyt mitään myöskään alueen sotahistoriasta. Kuitenkin armottoman googlettamisen ja kirjojen lukemisen ansiosta alkoivat oppaan sotahistorialliset kohteet hahmottua. Kohteiksi valikoitui mielenkiintoisia paikkoja ja museoita Etelä-Pohjanmaalta. Ne kaikki liittyivät tavalla tai toisella historian saatossa käytyihin sotiin tai kahakoihin. Matkaoppaassa on lisäksi maanpuolustukseen liittyviä kohteita, kuten esimerkiksi suojeluskunta- ja jääkä...

Pääsiäisenä monien mieleen juolahtavat noidat, eli trullit. Etelä-Pohjanmaalla pääsiäisperinteisiin kuuluvat lisäksi pääsiäisvalkiat. Trullittamista, eli lasten pukeutumista pääsiäisnoidiksi ja lankalauantaina ovelta ovelle kiertämistä, esiintyy laajasti Länsi-Suomessa. Ruotsinkielisten parissa nämä kiertäjät tunnetaan nimellä påsk-troll. Sotien jälkeen karjalaiset evakot toivat mukanaan itäisiin pääsiäisperinteisiin kuuluvat palmusunnuntaina virpomiset. Trullittaminen on nykyään lastenkulttuuria ja moni jo aikuisiän saavuttanut muistaa pukeutuneensa noidanpukuun ja kiertäneensä ovelta ovelle makeisia keräten. Tämä perinne ei itse asiassa ole kovinkaan vanha, sillä se rantautui Ruotsista Suomeen vasta 1900-luvulla. Pääsiäinen on aiemmin ollut nuorisolle mieluista aikaa. Nuorisolla ennen oli tapana kokoontua pääsiäisen viettoon ja tänä aikana nuoret myös syyllistyivät pieneen pahantekoon. Näistä yleisin oli olkien varastaminen ladoista ja niiden polttaminen vaarallisen lähellä asutusta....

Kulttuuriperintö mielletään usein asiana, jolla ei juuri ole vaikutusta omaan arkeen. Mutta jos asiaa alkaa tarkemmin miettiä, huomaakin että kulttuuriperintö on kiinteä osa omaa identiteettiä. Joulun viettoon liittyy paljon perinteitä. Kulttuuriperintö voi jopa olla niinkin arkinen asia kun kenkien riisuminen sisätiloissa. Amerikkalaiset eivät esimerkiksi riisu omia kenkiään edes sisätiloissa. Toki tämä piirre ei ole tyypillistä vain Etelä-Pohjanmaalla, vaan tätä tapaa noudatetaan lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa. Saunominen on selkeästi suomalaisten yhteistä kulttuuriperintöä. Alussa kylvettiin päreen valossa sysimustassa savusaunassa, mutta suurin osa meistä on oppinut saunomaan kodissamme olevassa sähkövastusten lämmittämässä modernissa saunassa. Kulttuuriperintö voi siis aikojen saatossa muuttua ja muovautua erilaiseksi kun mitä se alussa oli. Hiihtäminen on tästä oiva esimerkki, sillä eihän kukaan enää hiihdä puusta veistetyillä suksilla. Toki isovanhemmat yhä muistavat mit...

Eteläpohjalaisuuden symbolit -verkkonäyttelyn teko on ollut minulle sekä uusien kotiseutuasioiden oppimista että samalla perehtymistä syvemmin maakunnan erityispiirteisiin. Olen pyrkinyt tiivistämään eteläpohjalaisuuteen liitettyjä asioita noin kymmenen symbolin ympärille.  Kysymyksessä ovat sekä eteläpohjalaisten että muiden mielikuvat pääasiassa maakunnan ihmisten luonteesta. Myös luonnonympäristössä ja rakennuskannassa on sellaisia piirteitä, joita voidaan pitää tyypillisenä eteläpohjalaisena. Samalla täytyy kyllä myöntää, että osa näistä verkkonäyttelyssä esilletuomistani symboleista on kulkeutunut tähän maakuntaan hyvinkin kaukaa ja muotoutunut täällä uudestaan omanlaisikseen.  Eteläpohjalaiset symbolit voidaan ymmärtää vähintäänkin kahdella tapaa. Varsinaiseen henkiseen perinteeseen kuuluvat seikat, ja sitten ne merkit, joista on tullut tunnusomaisia eteläpohjalaisuudelle. Olen tässä verkkonäyttelyssä keskittynyt tähän paikallisidentiteetin henkiseen puoleen. Lähtökohdak...

Seinäjoen museoiden alueellisen työn tiimi koostuu arkeologista, maakunta-amanuenssista ja rakennustutkijasta, joista kukin vastaa eri tehtävistä. Arkeologi toimii arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennustutkija rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijana Etelä-Pohjanmaalla. Maakunta-amanuenssi ohjaa paikallismuseotoimintaa ja toimii kulttuuriperinnön asiantuntijana. Työn perustana on museolain (314/2019) 7 §, jossa luetelluista alueellisen vastuumuseon tehtävistä Seinäjoen museot hoitaa Etelä-Pohjanmaalla museotyön edistämistehtävää ja kulttuuriympäristötehtävää. Alueellisen työn tiimin toimialueeseen lukeutuvat maakunnan kaikki 18 kuntaa. Vuoteen 2021 osui henkilövaihdoksia, kun alkuvuodesta vapautuneeseen rakennustutkijan virkaan valittiin pohjalaisen rakennusperinnön parissa pitkään toiminut Anni Lehtimäki ja maakunta-amanuenssin tehtäviä hoiti osan vuodesta parikin eri sijaista. Vuosi oli kiireinen. Erityisesti eri puolille maakuntaa suunnitellut tuulivoima- ja sähkönsiirtohan...