Museon markilla

  Markus Siirilän puutarhaharjoittelupäiväkirja vuodelta 1958 kertoo sairaalan puiston historiasta  Törnävän historiallisella mielisairaala-alueella, Piirillä, tapahtuu juuri nyt isoja asioita. Psykiatrinen hoito on muuttanut pois, vanhat sairaalarakennukset sekä niitä ympäröivä puistoalue ovat saamassa uuden elämän. Alueella toimii jo nyt useita yrityksiä sekä yhteisöjä, ja myöhemmin rakennetaan myös asuntoja. Yksi alueella jo pitkään vaikuttaneista toimijoista on Sairaalamuseo. Museo sijaitsee Seuralantien ja Björkenheimin puistotien kulmauksessa rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1928. Vuoden 2022 alusta museo siirtyy sitä ylläpitäneeltä Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistykseltä Seinäjoen kaupungille. Näin siitä tulee osa Seinäjoen museoiden kokonaisuutta Etelä-Pohjanmaan museon ja Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon rinnalla.  Sairaalamuseon kokoelmiin kuuluu yli 15 000 esinettä, tuhansia valokuvia sekä kirjoja, ja kokoelmat karttuvat edelleen. Pääosan niistä muodo

Lotta Svärd -järjestön virallisesta perustamisesta on tullut tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on järjestetty näyttelyitä ja muuta juhlavuoden ohjelmaa ympäri Suomen. Toteutimme Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museoon Lotta Svärd 100 vuotta -näyttelyn museomme piharakennukseen. Uusi vaihtuva näyttely esittelee järjestön historiaa laaja-alaisesti, etenkin Etelä-Pohjalaisia lottia työnteossa ja myös yksilön näkökulmaa näyttelyyn toteutetun videon keinoin. Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen ja aseeton maanpuolustusjärjestö. Lotta Svärd -järjestö perustettiin tukemaan suojeluskuntia. Aatteina ovat olleet vahvasti isänmaan rakkaus, avuliaisuus, yhteisöllisyys ja uskonto. Järjestön toiminta oli hyvin organisoitua ja muotoutui vuosien varrella laaja-alaiseksi ympäri Suomea. Järjestön lakkauttamisen aikoihin, vuonna 1944, järjestöön kuului peräti 232 000 lottaa. Sota-aikana lotat toimivat monissa maanpuolustusta tukevissa tehtävissä rintamal

Etelä-Pohjanmaa on maatalousvaltainen alue, jossa vaatteet ja työkalut tehdään itse, ja jossa isänmaallisuus on tärkeä arvo. Eteläpohjalaiset arvostavat kotia ja viettävät siellä paljon aikaa kahvikupin ja radion ääressä. Seinäjoen museoissa alkoi vuonna 2018 Seinäjokelaisten kaupunkihistoria -hanke, jossa selvitämme seinäjokelaisten identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkastella museon esinekokoelmia uudella tavalla. Tämä sekä edellinen blogissamme julkaistu teksti avaavat hankkeessa tehtyä kokoelmien tarkastelua. Edellinen teksti kertoi siitä, minkä aihepiirien esineitä museoomme on tallennettu. Tämä teksti puolestaan keskittyy siihen, mitä museoon talletetut esinekokoelmat kertovat eteläpohjalaisuudesta. Seinäjoen museoiden kokoelmissa on noin 38 000 esinettä, joita on kerätty museon kokoelmiin 1930-luvun alkupuolelta lähtien. Museomme – kuten monen muunkin museon – historiassa on eri aikoina painotettu eri esineryhmiä ja sisältöjä kokoelmien keruussa

Seinäjoen museot on tallentanut kokoelmiinsa erityisesti arkiseen elämään liittyviä esineitä. Vaatetus, koti-interiöörit, syöminen ja juominen, maa- ja eläintalous sekä puutyö ja metallikäsityö ovat tyypillisiä kokoelmien aiheita, jotka heijastavat paikallista kulttuuriperintöä.  Seinäjoen museoissa alkoi vuonna 2018 Seinäjokelaisten kaupunkihistoria -hanke, jossa selvitämme seinäjokelaisten identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkastella museon esinekokoelmia uudella tavalla. Tämä sekä seuraava blogissamme julkaistava teksti avaavat hankkeessa tehtyä kokoelmien tarkastelua. Tämä teksti kertoo siitä, minkä aihepiirien esineitä museoomme on tallennettu. Seuraava teksti puolestaan keskittyy siihen, mitä museoon talletetut esinekokoelmat kertovat eteläpohjalaisuudesta. Seinäjoen museoiden kokoelmissa on noin 38 000 esinettä, joita on kerätty museon kokoelmiin 1930-luvun alkupuolelta lähtien. Mitä museo on muistanut paikallisten puolesta näiden vuosikym

  Tammikuusta 2020 lähtien Seinäjoen museot, entinen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, on toiminut uuden museolain mukaisena alueellisena vastuumuseona, jonka laissa määriteltyihin vastuisiin kuuluvat kulttuuriympäristötehtävästä ja museotoiminnan alueellisesta edistämistehtävästä huolehtiminen Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Kulttuuriympäristötehtävää hoitavat museon rakennustutkija ja arkeologi, joka aloitti uudessa virassa tammikuussa 2020. Sitä ennen Etelä-Pohjanmaalla ei ole ollut ”omaa” arkeologia eli maakunta-arkeologia, maakunnan muinaisjäännöksistä vastaavaa, arkeologin koulutuksen saanutta tutkijaa.  Naapurimaakunnista Pohjanmaalla (Pohjanmaan museo), Pirkanmaalla (Pirkanmaan maakuntamuseo) ja Keski-Suomessa (Keski-Suomen museo) on toiminut maakunta-arkeologi 1990-luvulta lähtien, Satakunnassa (Satakunnan museo) vuodesta 2012. Satakunnan museossa Porissa ja Hämeen museossa Tampereella on tosin työskennellyt arkeologeja muissa tehtävissä jo 1950-luvulta lähtien. Vaasassa eh

Koronavuosi 2020 vaikutti monella tavalla Seinäjoen museoiden yleisötyöhön. Museon toimipisteet olivat kiinni keväällä. Tapahtumia peruttiin yleisörajoitusten vuoksi ja näyttelytoimintaa rajoitettiin. Museon muut perustyöt jatkuivat kuitenkin koko ajan. Tästä tärkeästä, monimuotoisesta ja kiehtovasta työstä haluamme kertoa museon uudessa blogisarjassa. Seinäjoen museoiden toiminnan voi jakaa kolmeen kokonaisuuteen: kokoelmatoimintaan, yleisötyöhön ja maakunnalliseen toimintaan. Lisäksi tarvitaan erilaisia tukipalveluita.  Kokoelmien tallennus, luettelointi ja tutkimus luovat museotyölle perustan. Kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksin. Yksittäisen esineen ja kuvan matka lahjoituksen vastaanotosta säilytykseen ja edelleen erilaisiin käyttötarkoituksiin on monivaiheinen. Tärkeää on tieto. Sen selvittäminen on kuin salapoliisitarina. Salaisuudet paljastuvat sekä lahjoittajan kertoman tarinan että lisätutkimusten avulla. Tietoa syvennetään edelleen siinä vaiheessa, kun kokoelmia käytetää