Museon markilla

  Maan pinnalle näkyvien muinaisjäännöksen osien perusteella ei aina voi päätellä kohteen säilymisen kannalta riittävää suoja-aluetta. Muinaisjäännös voi olla maan alla piilossa löytökeskittyminä, maakerroksina ja rakennejäännöksinä. Muinaisjäännöksen kohdalle tai sen lähiympäristöön sijoittuvista maankäyttö- ja rakennushankkeista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto, jossa arvioidaan hankkeen vaikutus muinaisjäännökseen ja mahdollinen selvitystarve.   Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelulla pyritään arkeologisen tiedon ja kulttuuriympäristön määrättyjen piirteiden säilyttämiseen tuleville sukupolville. Ihmisyksilöiden ja ihmisyhteisöjen — sekä laajemmin kulttuureiden — menneisyydestä kertovina jäännöksinä arkeologiset kohteet rinnastuvat historiallisiin asiakirjalähteisiin. Historiallisen ajan osalta arkeologiset kohteet täydentävät muita historiallisia lähdeaineistoja. Esihistoriallisen ajan osalta arkeologiset kohteet ja löydöt muodostavat usein ainoan jälj...

Seinäjoen museoissa on kesän ajan pyörinyt korkeakouluharjoittelija Helsingin yliopistosta. Toisen vuoden arkeologian opiskelija pääsi kesän aikana tutustumaan Etelä-Pohjanmaan alueellisen vastuumuseon ja erityisesti alueellisen arkeologian työtehtäviin. Näin hän kirjoittaa harjoittelujaksostaan.  Harjoitteluni Seinäjoen museoilla kesti reilun kaksi kuukautta, joiden aikana pääsin käsiksi museotyöhön, tutustumaan erilaisiin arkeologisiin kohteisiin sekä näkemään työni tulokset. Eteläpohjalaislähtöisenä oli hienoa päästä tutustumaan juuri oman kotiseudun arkeologiseen kulttuuriperintöön, sen tutkimushistoriaan sekä alueen nykypäivän museotoimintaan.  Pääasiallisena työnäni olen kesän aikana päivittänyt Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin ja muinaisjäännösten hankerekisterin tietoja. Hankerekisteriin on koottu tietoja eri tahojen toteuttamista arkeologisista tutkimushankkeista, kuten kaivauksista ja inventoinneista. Muinaisjäännösrekisterissä puolestaan ovat per...

Alle puolen tunnin ajomatkan päässä Seinäjoen keskustasta sijaitsee upea historiallinen kohde. Kyseessä on Ylistaron Vittingissä sijaitseva Suomen toiseksi vanhin rautakaivos, johon kuuluu peräti 20 erikokoista kaivoskuoppaa. Kaivostoiminta alueella alkoi yli 400 vuotta sitten.   Ylistaron Vittinki. Valokuvat on otettu 15.8.2023 Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta 1600-luvulla. Tällöin innostus malminetsintään levisi Pohjanmaalle. Ensimmäinen kirjallinen maininta malmin louhinnasta Vittingissä on jo vuodelta 1563. Pohjanmaan talonpojat ilmeisesti tekivät ensimmäiset malmilöydöt. 1600-luvulla Ylistaron Vittinkiin perustettiin tuotantolaitoksia ja paikalta alettiin toden teolla louhia rautamalmia.  Aluksi rautamalmin etsimistä varten käytettiin nuotiolouhintaa. Vittingin alueelta on löydetty kaksi varmaa nuotiolouhosta. Nuotiolouhoksen ideana oli, että kallion päälle tehtiin nuotio. Kun kivi kuumeni, siihen heitettiin kylmää vettä ja kallio alkoi halkeilla. Nuotiolouhinta ol...

Seinäjoen museoiden alueellisen työn tiimi koostuu arkeologista, maakunta-amanuenssista ja rakennustutkijasta, joista kukin vastaa eri tehtävistä. Arkeologi toimii arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennustutkija rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijana Etelä-Pohjanmaalla. Maakunta-amanuenssi ohjaa paikallismuseotoimintaa ja toimii kulttuuriperinnön asiantuntijana. Työn perustana on museolain (314/2019) 7 §, jossa luetelluista alueellisen vastuumuseon tehtävistä Seinäjoen museot hoitaa Etelä-Pohjanmaalla museotyön edistämistehtävää ja kulttuuriympäristötehtävää. Alueellisen työn tiimin toimialueeseen lukeutuvat maakunnan kaikki 18 kuntaa. Vuoteen 2021 osui henkilövaihdoksia, kun alkuvuodesta vapautuneeseen rakennustutkijan virkaan valittiin pohjalaisen rakennusperinnön parissa pitkään toiminut Anni Lehtimäki ja maakunta-amanuenssin tehtäviä hoiti osan vuodesta parikin eri sijaista. Vuosi oli kiireinen. Erityisesti eri puolille maakuntaa suunnitellut tuulivoima- ja sähkönsiirtohan...

  Tammikuusta 2020 lähtien Seinäjoen museot, entinen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, on toiminut uuden museolain mukaisena alueellisena vastuumuseona, jonka laissa määriteltyihin vastuisiin kuuluvat kulttuuriympäristötehtävästä ja museotoiminnan alueellisesta edistämistehtävästä huolehtiminen Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Kulttuuriympäristötehtävää hoitavat museon rakennustutkija ja arkeologi, joka aloitti uudessa virassa tammikuussa 2020. Sitä ennen Etelä-Pohjanmaalla ei ole ollut ”omaa” arkeologia eli maakunta-arkeologia, maakunnan muinaisjäännöksistä vastaavaa, arkeologin koulutuksen saanutta tutkijaa.  Naapurimaakunnista Pohjanmaalla (Pohjanmaan museo), Pirkanmaalla (Pirkanmaan maakuntamuseo) ja Keski-Suomessa (Keski-Suomen museo) on toiminut maakunta-arkeologi 1990-luvulta lähtien, Satakunnassa (Satakunnan museo) vuodesta 2012. Satakunnan museossa Porissa ja Hämeen museossa Tampereella on tosin työskennellyt arkeologeja muissa tehtävissä jo 1950-luvulta lähtien. Va...