Museon markilla

Aino Aallon suunnittelema Villa Flora oli Aaltojen Alajärven kesäpaikka. Kuva otettu 1920-luvun lopulla. ( Kuva: Alvar Aalto -museo ) Heinäkuun lopulla saatiin iloisia uutisia, kun Aalto Works eli Aaltojen arkkitehtuuri ja sitä edustavat 13 arkkitehtuurikohdetta merkittiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Kokonaisuus koostuu Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemista rakennuksista ja rakennuskokonaisuuksista. Etelä-Pohjanmaalta maailmanperintökokonaisuuteen kuuluu Seinäjoen Aaltokeskus, johon kuuluvat kirjasto, teatteri, virastotalo, kaupungintalo sekä Lakeuden Ristin kirkko seurakuntakeskuksineen. Suunnitelmien taustalla on myös muiden merkittävä panos. Alvarin ensimmäinen puoliso Aino Aalto (1894–1949) työskenteli puolisonsa rinnalla tasa-arvoisena suunnittelijana aina kuolemaansa saakka. Aino Aalto oli mukana esimerkiksi varhaisten merkkitöiden kuten Aaltojen kotitalon, Paimion parantolan ja Viipurin kirjaston suunnittelussa. Elissa Aalto (1922–1994)...

  Ollessani eilen Alajärven Suolasalmenharjun tuulivoimahankkeen kaavoitusta koskeneessa neuvottelussa, katseeni kiinnittyi kartalla hankealueen lähellä olevaan pieneen latvajärveen nimeltä Kähkijärvi. Nimi juontuu mahdollisesti saamenkielisestä sanasta gáhkkor , joka tarkoittaa kaakkuria (vrt. Solantie 2023: 94, Käkilampi). Kähkijärven luoteispuolella on maastokartalla Kähkijärvenkangas ja sen pohjoispuolella mikäs muukaan kuin Kakkurinkangas. Kähkijärven nimen yhteys kyseiseen vesilintuun vaikuttaa luontevalta senkin kannalta, että kaakkuri pesii pienillä suolammilla. Olin jo pari vuotta aiemmin samaa tuulivoimahanketta koskeneessa lausunnossa taustoittanut seudun asutushistoriaa tuomalla esiin Etelä-Pohjanmaan järvialueiden paikannimistössä esiintyvän saamelaisperäisen substraatin. Ritva Hanhisalo on tehnyt Alajärven vesistönimistöstä 1960-luvulla opinnäytteen, jota minulla ei ollut saatavilla tätä blogitekstiä kirjoittaessani. Alavuden vesistönimistöä koskeva, vastaava tuore tu...