Aalto-arkkitehtuurin aikamatka maakunnassa

Aino Aallon suunnittelema Villa Flora oli Aaltojen Alajärven kesäpaikka. Kuva otettu 1920-luvun lopulla. (Kuva: Alvar Aalto -museo)

Heinäkuun lopulla saatiin iloisia uutisia, kun Aalto Works eli Aaltojen arkkitehtuuri ja sitä edustavat 13 arkkitehtuurikohdetta merkittiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Kokonaisuus koostuu Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemista rakennuksista ja rakennuskokonaisuuksista. Etelä-Pohjanmaalta maailmanperintökokonaisuuteen kuuluu Seinäjoen Aaltokeskus, johon kuuluvat kirjasto, teatteri, virastotalo, kaupungintalo sekä Lakeuden Ristin kirkko seurakuntakeskuksineen. Suunnitelmien taustalla on myös muiden merkittävä panos. Alvarin ensimmäinen puoliso Aino Aalto (1894–1949) työskenteli puolisonsa rinnalla tasa-arvoisena suunnittelijana aina kuolemaansa saakka. Aino Aalto oli mukana esimerkiksi varhaisten merkkitöiden kuten Aaltojen kotitalon, Paimion parantolan ja Viipurin kirjaston suunnittelussa.

Elissa Aalto (1922–1994) avioitui Alvarin kanssa vuonna 1952 ja työskenteli arkkitehtinä Aallon toimistossa. Alvarin kuoltua Elissa jatkoi Aallon arkkitehtitoimiston johtajana. Hän vastasi useiden keskeneräisten suunnitelmien viimeistelystä ja toteutuksesta. Elissa Aallon johdolla vietiinkin loppuun myös Seinäjoen kaupunkikeskuksen rakentaminen. Suuri vaikutus aaltoarkkitehtuuriin on ollut myös muilla toimiston arkkitehdeillä ja suunnittelijoilla.

Aaltojen suunnittelutyö ei kuitenkaan rajoittunut rakennuksiin. Esimerkiksi Alvar työskenteli muun muassa kaupunkikaavoituksen ja erilaisten ympäristösuunnitelmien parissa. Lisäksi hän suunnitteli huonekaluja, valaisimia ja taide-esineitä. Aino Aalto oli erityisen kiinnostunut sisustus- ja kalustesuunnittelusta ja hän toimikin Artekin ensimmäisenä taiteellisena johtajana. Muotoilijana Aino tunnetaan etenkin lasiesineistään.

Alvar ja Elissa Seinäjoella. Alvar keskellä edessä ja Elissa oikealla (Kuva: Seinäjoen museot)

 

Etelä-Pohjanmaa Aaltojen maisemana

Vaikka Aalto Works -kokonaisuudessa Etelä-Pohjanmaata edustaakin vain Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, on maakunta todellisuudessa yksi Suomen merkittävimmistä Aalto-arkkitehtuurin alueista. Täältä löytyy Aaltojen suunnittelemia kohteita aina 1920-luvulta 1990-luvulle saakka, joten maakunnassa voi tehdä ainutlaatuisen aikamatkan heidän arkkitehtuurinsa eri vaiheisiin – varhaisimmista suunnitelmista aina myöhäisempään tuotantoon asti. Rakennuskanta on myös poikkeuksellisen monipuolinen: mukana on muun muassa yksityiskoteja ja -huviloita, kirkollisia rakennuksia, seurantaloja sekä hallinto-, kulttuuri- ja terveydenhuoltorakennuksia. Kaikkien Etelä-Pohjanmaan Aalto-kohteiden arvo on tunnistettu ja tunnustettu. Rakennukset on huomioitu erilaisin suojelumerkinnöin muun muassa kaavoituksessa.

Alvar Aalto syntyi Kuortaneella vuonna 1898. Aallon syntymäkodin pihamaalle on pystytetty reliefi kunnioittamaan hänen arvokasta elämäntyötään. Syntymäkoti on suojeltu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

Akateemikko Alvar Aallon muistomerkki Aallon syntymäkodin päärakennuksen eteläpäässä Kuortaneella. (Risto Känsälä 2005)

Erityisesti Alajärvi oli Alvar Aallolle keskeinen paikka. Hän vietti siellä lapsuutensa kesiä ja asuikin paikkakunnalla opiskeluvuosiensa aikana. Alvarin vanhemmat sekä veli Einar Aalto asuivat Alajärvellä kuolemaansa saakka. Vanhempien koti ”Mammula” oli suvun kokoontumispaikka vuosikymmeniä ja se myös korjattiin Alvarin suunnitelmien mukaisesti vuosina 1918–1919. Myöhemmin Aino Aalto suunnitteli paikkakunnalle pariskunnan loma-asunnon, Villa Floran (1926). Voidaankin perustellusti sanoa, että Etelä-Pohjanmaa on erottamaton osa Aaltojen historiaa.

Alvar Aallon vanhempien koti Mammula Alajärvellä. (Kuva: Teknillinen korkeakoulu)

1920-luvun Aaltoa maakunnassa

Erityisesti Alajärveltä löytyy useita Alvar Aallon varhaiskauden kohteita, jotka edustavat uran alkuaikojen 1920-luvun pohjoismaista klassismia. Näihin kuuluvat muun muassa vuonna 1919 valmistunut nuorisotalo, joka toimi myöhemmin myös suojeluskuntatalona. Kyseessä on Aallon ensimmäinen julkinen työ. Vuosina 1927–1928 valmistui Alajärven kunnansairaala sekä vuonna 1926 Villa Väinölä, jonka Aalto suunnitteli veljelleen.

Samalta aikakaudelta ovat myös Seinäjoen suojeluskuntatalo (1926) sekä Lapuan Kauhajärven kirkon kellotapuli (1923). Kauhajärven kirkkotapuli on osa Kauhajärven kylän maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Töysässä sijaitsee vuonna 1923 valmistunut Villa Manner, joka on yksityisomistuksessa. Villa Manner on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

 

Alajärven nuorisoseurantalo vuonna 1929. (Kuva: Seinäjoen museot)

Alajärven nuorisoseurantalo nykyisessä asussaan. Rakennus sijaitsee osoitteessa Sairaalatie 9. (Susanna Hietamäki 2021)

Alajärvi, Villa Väinölä. Alvar Aalto suunnitteli Villa Väinölän veljensä kodiksi ja toimistoksi. Väinöntie 4. (Susanna Hietamäki 2021)

Alajärven kunnansairaala. Lääkärintie 1. (Susanna Hietamäki 2021)

Alajärven kunnansairaala todennäköisesti 1930-luvun alussa. (Kuva: Tiedemuseo Liekki)

Lapua, Kauhajärven kirkon tapuli. Kirkkotie 21. (Tiina Lehtisaari 2007, Pohjanmaan inventointi, EPO-hanke)

Klassisia aiheita Alvar Aallon uran alkupuolelta. Niissä näkyy muun muassa kreikkalaisesta ja roomalaisesta arkkitehtuurista innoituksensa saaneita pylväitä, pilastereita  ja meanderikuviointia, joka on nauhamainen, labyrinttiä muistuttava viivaornamenttikuvio. Vas. yllä: Alajärven sairaala, vas. alla: Villa Väinölä, oikealla Seinäjoen suojeluskuntatalo. (Susanna Hietamäki 2026 & 2021)

Aaltojen myöhempi arkkitehtuuri

Vuonna 1938 valmistui Lapualla järjestettyihin maatalousnäyttelyihin Alvar Aallon suunnittelema metsäpaviljonki, joka oli täysin umpinainen, pehmeästi polveileva rakennus, jonne valaistus oli järjestetty yhdentoista kattoikkunan kautta.  Tyyli oli tuolloin siis muuttunut jo modernimpaan ilmaisuun.

Juhlaportti Etelä-Pohjanmaan maanviljelysnäyttelyn metsäosastoon Lapualla vuonna 1938. Metsäpaviljonki kuvassa vasemmalla. (Kuva: Lusto - Suomen Metsämuseo)

Vuonna 1938 Aalto suunnitteli myös suojeluskuntatalon Jalasjärvelle, mutta hanke jäi toteuttamatta sodan ja myöhemmin suojeluskunnan lakkauttamisen vuoksi. Jalasjärvelle suunniteltu rakennus oli kaksikerroksinen, kuutiomainen ja osittain puupaneloitu. Juhlasalin katolle suunnitellulta katsomolta olisi avautunut näkymä talon edustalla sijaitsevalle urheilukentälle. Rakennuksessa oli jo selvästi nähtävissä piirteitä siitä modernistisesta tyylistä, josta Aaltojen arkkitehtuuri parhaiten tunnetaan.

Aaltojen jälki näkyy Etelä-Pohjanmaalla vahvasti myös sotien jälkeisessä rakennuskannassa. Näissä 1950 ja 1990-luvun välillä rakennetuissa rakennuksissa näkyy Aalloille tunnusomaisia vaaleita rappauspintoja, suuria nauhamaisia ikkunoita ja maaston ehdolla suunniteltuja rakennusmassoja. Alajärven hallintokeskus kaupungintaloineen, terveyskeskuksineen ja seurakuntataloineen valmistui 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Alajärven kirjasto puolestaan suunniteltiin jo 1960-luvulla, mutta rakennus valmistui vasta vuonna 1991. Kaikki Alajärven keskusta-alueen Aaltorakennukset kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset. Kyseisestä kokonaisuudesta todetaan Museoviraston sivuilla seuraavaa: 

” Alajärven keskustassa muodostavat C.L. Engelin johdolla Intendentinkonttorissa suunniteltu ja tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun toteuttama kirkko sekä klassillista modernismia edustavat, arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat kunnan ja seurakunnan hallintorakennukset arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkeatasoisen ja maisemallisesti vaikuttavan kirkonkylän keskuksen”.

 

Näkymä Alvar Aallon tien pohjoispäädystä. Etualalla seurakuntatalo, jonka taustalla kaupungintalo. (Susanna Hietamäki 2021)

Rovasti Otto Tunturi, joka työskenteli pappina ja Alajärven seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1962–1974 kuvaili Alajärven Aaltorakennusten syntyä Alajärven joululehdessä vuonna 1978 seuraavasti:

”Kun ensi kerran näin meidän kunnan toimitalomme paperilla, karkeana luonnoshahmona, se oli kuin käsivarren päässä oleva nyrkki. Seuraavassa vaiheessa erottui jo säännöllisiä ääriviivoja, ja siitä se alkoi muotoa saada. Pari mainintaa akateemikolta itseltään on myös näiltä käynneiltä jäänyt erityisesti mieleeni. Toinen oli se, kun hän mainitsi, että tämä rakennuspari ”katsoo kirkkoon”, ja toinen taas hänen ihailunsa siitä, että maasto tarjoaa oivan mahdollisuuden sijoittaa nämä kokous- ja toimistotilat omaan, sopivaan ja rauhalliseen paikkaan, erilleen varsinaisesta liikekeskuksesta.”

 

Alajärven seurakuntatalon ja kaupungintalon rakennuspari ”katsoo kirkkoon”. (Susanna Hietamäki 2021)

Aaltoa eri vuosikymmeniltä Alajärvellä. Etualalla terveystalo ja taustalla nuorisotalo. (Susanna Hietamäki 2021)

Alvar Aallon monipuolisuus suunnittelijana tulee esiin myös Alajärvellä. Yksi kiinnostava esimerkki löytyy Alajärven hautausmaalta, osoitteesta Kirkkotie 6, jossa sijaitsevat hänen suunnittelemansa sankarihauta-alue sekä kaksi muistomerkkiä. Hautausmaalta löytyy myös Aaltojen sukuhauta.

Alvar Aallon suunnittelema vuoden 1918 Suomen sodan muistomerkki valkoisten puolella taistelleille kaatuneille sotilaille. (Susanna Hietamäki 2021)

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistomerkki, jossa teksti: ”Sodissa 1939-1940 1941-1944 maan ja kansan puolesta kaatuneiden muistolle. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä”. (Susanna Hietamäki 2021)

Lähde Aaltojen jalanjäljille!

Aalto Worksin maailmanperintöstatus on ennen kaikkea tunnustus suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisestä merkityksestä. Samalla se tarjoaa hienon mahdollisuuden nostaa esiin myös muita Etelä-Pohjanmaan Aalto-kohteita ja houkutella maakuntaan arkkitehtuurista kiinnostuneita matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Myös meille eteläpohjalaisille kohteet tarjoavat hyvän syyn lähteä retkelle Aaltojen jalanjäljille.

  

Lähteet:

• Alvar Aalto -säätiö: Aino Aalto. Saatavilla osoitteessa: http://alvaraalto.fi/alvar-aalto-saatio/aino-aalto/
• Alvar Aalto -säätiö: Elissa Aalto. Saatavilla osoitteessa: https://www.alvaraalto.fi/alvar-aalto-saatio/elissa-aalto/
• Dunster, D. (1992). Alvar Aalto (4th impr.). Academy Editions.
• Linden, A. (1998). Alvar Aalto : Tuotanto Pohjanmaalla: Produktion i Österbotten = Works in Ostrobothnia. Länsi-Suomen ympäristökeskus.
• Museovirasto (2009): Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset. Saatavilla osoitteessa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2042
• Museovirasto (2009): Villa Manner. Saatavilla osoitteessa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4597
• Tunturi, Otto: Kaksi vaikuttajaa. Alajärven joulu 1978.

 

Muuta kiinnostavaa aiheeseen liittyen:

• Alvar Aalto Alajärvellä: https://aalto.alajarvi.fi/Suomeksi/Alvar_Aalto_Alajarvella.html
• Lisätietoa Aalto Works -maailmanperintöesityksestä: https://www.museovirasto.fi/fi/aalto-arkkitehtuuri
• Aalto Works esitys (englanniksi): https://museovirasto.kuvat.fi/kuvat/Teemakokonaisuuksia/Julkaisuja/Aalto-Works.pdf
• Visit Alvar Aalto: https://visit.alvaraalto.fi/fi/
• Alvar Aalto säätiö: https://www.alvaraalto.fi/
• Etelä-Pohjanmaan kulttuuriympäristön karttapalvelu: https://etelapohjanmaa.maps.arcgis.com/apps/instant/sidebar/index.html?appid=e2264dd70d2d4dd6b3cc0af0e9cb5514
• Visit Seinäjoki Region: Maailman suurin Aalto-lasi kokoelma https://visitseinajokiregion.fi/kohteet/aalto-tuotteet-yksittaisille-matkailijoille/maailman-suurin-aalto-lasi-kokoelma/ 
• Alajärven ympäri — Aallon ja Nelimarkan jäljillä https://visitseinajokiregion.fi/kohteet/nae-ja-koe/alajarven-ympari-aallon-ja-nelimarkan-jaljilla/

 

Teksti:

Susanna Hietamäki

Seinäjoen museot