Alueellinen työ vuonna 2021

Seinäjoen museoiden alueellisen työn tiimi koostuu arkeologista, maakunta-amanuenssista ja rakennustutkijasta, joista kukin vastaa eri tehtävistä. Arkeologi toimii arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennustutkija rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijana Etelä-Pohjanmaalla. Maakunta-amanuenssi ohjaa paikallismuseotoimintaa ja toimii kulttuuriperinnön asiantuntijana. Työn perustana on museolain (314/2019) 7 §, jossa luetelluista alueellisen vastuumuseon tehtävistä Seinäjoen museot hoitaa Etelä-Pohjanmaalla museotyön edistämistehtävää ja kulttuuriympäristötehtävää. Alueellisen työn tiimin toimialueeseen lukeutuvat maakunnan kaikki 18 kuntaa. Vuoteen 2021 osui henkilövaihdoksia, kun alkuvuodesta vapautuneeseen rakennustutkijan virkaan valittiin pohjalaisen rakennusperinnön parissa pitkään toiminut Anni Lehtimäki ja maakunta-amanuenssin tehtäviä hoiti osan vuodesta parikin eri sijaista. Vuosi oli kiireinen. Erityisesti eri puolille maakuntaa suunnitellut tuulivoima- ja sähkönsiirtohankkeet teettivät työtä.

 

Kulttuuriympäristötehtävä

Leijonanosa arkeologin ja rakennustutkijan työajasta kuluu erilaisten asiantuntijalausuntojen valmisteluun. Museo antaa lausuntoja pyydettäessä metsänkäyttöilmoituksista, rakennus- ja purkuluvista, erilaisista ympäristöluvista, kaavahankkeista, ympäristövaikutusten arviointi -menettelystä erilaisissa alueidenkäytön hankkeissa (esim. tuulivoima- ja voimajohtohankkeet) sekä lukuisista muista infrahankkeista — kaikkea maan ja taivaan väliltä kiinteän muinaisjäännöksen kohdalle suunnitelluista hakkuista tai vanhan rakennuksen korjaushankkeesta maakuntakaavaan. Monipuolinen työsarka! Lausunnoissa muun muassa tarkastellaan hankkeiden vaikutusta kulttuuriympäristöön ja sen arvojen säilymiseen, otetaan kantaa selvitystarpeisiin ja tehtyjen selvitysten riittävyyteen sekä annetaan ohjausta yksittäisiin muinaisjäännöksiin ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin liittyen. Asiantuntijatyö kaavahankkeissa onkin tällä hetkellä maakunnassa varsin antoisaa, sillä meneillään on hankkeita kaikkiin kaavahierarkian tasoihin (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus) liittyen. Vuonna 2021 alueidenkäytön lausuntoja annettiin 145 kappaletta. Lausuntojen antamisen lisäksi on tärkeää osallistua kaava- ym. hankkeiden viranomaisneuvotteluihin, joissa osalliset viranomaistahot voivat kommentoida hankesuunnitelmia ja hankkeita varten tehtäviä selvityksiä.

Koskutjoen laakso Jalasjärvellä on tunnettu Etelä-Pohjanmaan vanhimpiin lukeutuvista mesoliittisen kivikauden asuinpaikoista. Muinaisen Ancylusjärven vedet ovat huuhtoneet nykyisten peltojen paikalla olleita hiekkarantoja. Kuva: Janne Rantanen 2021.

Maastoon arkeologia vievät useimmiten sellaiset hankkeet, jotka sijoittuvat tunnetun kiinteän muinaisjäännöksen kohdalle tai välittömään läheisyyteen. Tällöin muinaisjäännöksen kunnon tarkastaminen, suoja-alueen selvittäminen sekä maastoon merkintä saattavat olla tarpeen. Toisinaan tehdään myös pienimuotoisia inventointeja ja arkeologisten kohteiden kartoituksia. Kohteiden ikä ja luonne vaihtelevat 9000 vuotta vanhoista mesoliittisista asuinpaikoista suhteellisen nuoriin historiallisen ajan muinaisjäännöksiin, kuten tervanpolttopaikkoihin ja I maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin. Museon arkeologi teki vuonna 2021 yhteensä 55 maastotarkastusta tai muuta maastokäyntiä arkeologisella kohteella eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. 

Rakennustutkija teki 40 käyntiä liittyen kulttuuriympäristön maisemallisiin arvoihin tai rakennusperinnön korjaamiseen, muuttamiseen tai purkamiseen. Käyntien aikana voidaan tutkia ja dokumentoida rakennusta. Usein selvitellään rakennusten vaurioita, neuvotellaan korjaustarpeista tai pohditaan säilymisedellytyksiä. Lisäksi rakennustutkijan työhön kuuluu Museoviraston myöntämien entisöintiavustusten käytön valvonta kohteissa. Keväisin annetaan museon puolesta myös suositukset Museoviraston entisöintiavustusten ja ELY-keskuksen rakennusperintöavustusten saajista.

ASKY ry tyhjentää polttolouhittua kaivosta vedestä Vittingin historiallisella kaivosalueella Seinäjoen Ylistarossa. Alueelle on rakenteilla kaivoksen historiaan johdattava luontopolku, ja Museovirasto on myöntänyt hanketta varten muinaisjäännösalueen hoitoluvan. Kuva: Janne Rantanen 2021. 

Viranomaistyön ohella arkeologi ja rakennustutkija antavat kulttuuriympäristöön liittyvää neuvontaa ja tietopalvelua, osallistuvat toimialan kehittämiseen yhteistyössä valtakunnallisen keskusviraston (Museovirasto) ja muiden sidosryhmien kanssa, sekä vastaavat kulttuuriympäristön rekisterien (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri ja pohjalaismaakuntien yhteinen KIOSKI-tietokanta) tietosisällön päivittämisestä. Kulttuuriympäristön suojelun kannalta tärkeitä lakeja, kuten muinaismuistolakia ja maankäyttö- ja rakennuslakia, ollaan uudistamassa. Uudistuksilla tulee olemaan mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia eteläpohjalaisen kulttuuriympäristön hyväksi tekemäämme työhön, joten olemme olleet mukana lainuudistuksiin liittyvissä keskustelutilaisuuksissa. 

Tiimimme osallistui myös aktiivisesti museon luotsaamiin Etelä-Pohjanmaan kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintötyöryhmien, Ähtärin kulttuuriympäristötyöryhmän ja Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen neuvottelukunnan kokouksiin. Museossa laadittiin Jalasjärven kiinteitä muinaisjäännöksiä kuvaavat kartat tänä vuonna julkaistavaan Jalasjärven kulttuuriympäristöohjelmaan. 

Muinaisjäännösrekisteriä päivitettiin museon ja muiden arkeologian alan toimijoiden vuosina 2020-21 tutkimien kohteiden lisäksi muun muassa Alajärven ja Alavuden muinaisesineiden löytöpaikkojen osalta. Muinaisjäännösrekisteri on nykyisin kaikkia suomalaisia palveleva, osittain avoin tietokanta, jonka puutteiden korjaamiseksi museossa on kääritty hihat vuonna 2020. Pohjalaismaakuntien yhteiseen rakennetun kulttuuriympäristön tietokanta KIOSKIin lisättiin vuoden aikana 3 aluetta ja 138 kohdetta sekä täydennettiin maakuntakaavaa varten tehtyä kohdeluetteloa. Rakennustutkija ohjaa kulttuuriympäristön inventointityötä.

 
Museotoiminnan edistämistehtävä
Etelä-Pohjanmaalla on yli 60 vapaaehtoisvoimin ylläpidettyä museota. Museorakennuksia on yli 200. Kokoelmiin sisältyy kymmeniä tuhansia esineitä ja kuvia. Maakunta-amanuenssi toimii yhteistyössä paikallismuseoiden kanssa ja auttaa näitä museaalisissa kysymyksissä. Neuvontaa tarjotaan niin puhelimitse ja sähköpostitse kuin paikallismuseokäyntien yhteydessä.

Lappajärven museo toimii vanhassa kansakoulussa. Kuva: Heli Hietamäki 2016.

Maakunta-amanuenssi teki vuoden 2021 aikana kuusi neuvontakäyntiä. Puheluita ja sähköpostiviestittelyä hoidettiin yli 100 kertaa. Eri tavoin kontaktoitiinkin kaikkiaan 40 museota. Neuvonta kohdistui Museoviraston avustusten käyttöön ja hakemiseen, kokoelmatyöhön, museorakennuksiin sekä näyttely- ja yleisötyöhön. Myös infokirjeitä ajankohtaisista asioista lähetettiin säännöllisesti.

Museovirasto myönsi avustusta neljälle eteläpohjalaiselle paikallismuseolle. Niitä saivat Alavuden Töysän museon kokoelmien luettelointihanke, Jalasjärven Luhtas-Köykän tuulimyllyn korjaus, Karijoen kotiseutumuseon kokoelmien luettelointihanke ja Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseon uuden perusnäyttelyn suunnitteluhanke.

Karijoen museon vanhat vakat kertovat niin vakkojen valmistajien kädentaidoista kuin niiden käytöstä ja tarpeellisuudesta. Kuva: Reija Teerimäki 2021.

Etelä-Pohjanmaalla on ollut käynnissä Museot ja museotaidot esiin -hanke. Sen tavoitteena on nostaa esiin maakuntamme paikallismuseoita, niissä olevaa kulttuuriperintöä ja merkittävää työtä. Paikallismuseoissa toimitaan aktiivisesti, ja niiden toimijat ovat tietäjiä ja taitajia. Maakunta-amanuenssi koordinoi hanketta, ja se toteutetaan yhteistyössä paikallismuseoiden sekä Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen kanssa. Museot ja museotaidot esiin -hankkeessa järjestettiin seitsemän aluetilaisuutta vuonna 2021. Näissä tilaisuuksissa kuultiin museoiden kuulumisia, keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja ideoitiin yhteistä toimintaa. Yhteissuunnittelun tuloksena päätettiin järjestää maakunnallinen museopäivä, joka yhdistettiin Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin. Tapahtumia järjestettiin kahdeksassa paikallismuseossa ja kuudessa rakennusperintökohteessa.
Kulttuuriperintö kuului muutoinkin aluetyön sarkaan. Maakunta-amanuenssi hahmotteli esimerkiksi loppuvuodesta käsikirjoitusta eteläpohjalaisista symboleista kertovaan verkkonäyttelyyn.

Puhelimilla on ollut symbolimerkitystä kautta aikain. Olisiko niistä eteläpohjalaisuuden symboleiksi? Kuvan luurit löytyvät Ilmajoen puhelinmuseosta. Kuva: Reija Teerimäki 2021.

 
Anni Lehtimäki, Janne Rantanen & Susanna Tyrväinen