Museon markilla

  Törnävän kulttuurireitti on valmistunut Seinäjoella Östermyran eli Törnävän kartanon puistoon on tänä vuonna saatu pitkään odotetut opastetaulut, joissa kerrotaan ruukinkartanon monivivahteisesta historiasta. Kulttuurireitillä pyritään tavoittamaan erityisesti sellaista Törnävällä liikkuvaa yleisöä, joka ei käy aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan museon näyttelyissä. Projekti ideoitiin ja suunniteltiin Seinäjoen museoiden virkatyönä. Seinäjoen kaupungin myöntämä investointiraha mahdollisti projektitutkijan (FM Markku Honkola) palkkaamisen kulttuurireitin käsikirjoittamiseen, opastetaulujen graafisen suunnittelun (Keino Branding) ja opastetaulujen teettämisen (Nokian Kilpipaino). Törnävän kulttuurireitin opastetauluja on yhteensä 11 kappaletta. Tauluista kymmenen pystytettiin loppukeväällä, ja nyt syksyllä saatiin esiin myös taulu numero 1, jossa on reittikartta. Ykköstaulu, joka on samalla kulttuurireitin lähtöpiste, sijaitsee Kivinavetan edessä olevassa Etelä-Pohjanmaan museon infot...

  Maan pinnalle näkyvien muinaisjäännöksen osien perusteella ei aina voi päätellä kohteen säilymisen kannalta riittävää suoja-aluetta. Muinaisjäännös voi olla maan alla piilossa löytökeskittyminä, maakerroksina ja rakennejäännöksinä. Muinaisjäännöksen kohdalle tai sen lähiympäristöön sijoittuvista maankäyttö- ja rakennushankkeista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto, jossa arvioidaan hankkeen vaikutus muinaisjäännökseen ja mahdollinen selvitystarve.   Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelulla pyritään arkeologisen tiedon ja kulttuuriympäristön määrättyjen piirteiden säilyttämiseen tuleville sukupolville. Ihmisyksilöiden ja ihmisyhteisöjen — sekä laajemmin kulttuureiden — menneisyydestä kertovina jäännöksinä arkeologiset kohteet rinnastuvat historiallisiin asiakirjalähteisiin. Historiallisen ajan osalta arkeologiset kohteet täydentävät muita historiallisia lähdeaineistoja. Esihistoriallisen ajan osalta arkeologiset kohteet ja löydöt muodostavat usein ainoan jälj...

Seinäjoen museoissa on kesän ajan pyörinyt korkeakouluharjoittelija Helsingin yliopistosta. Toisen vuoden arkeologian opiskelija pääsi kesän aikana tutustumaan Etelä-Pohjanmaan alueellisen vastuumuseon ja erityisesti alueellisen arkeologian työtehtäviin. Näin hän kirjoittaa harjoittelujaksostaan.  Harjoitteluni Seinäjoen museoilla kesti reilun kaksi kuukautta, joiden aikana pääsin käsiksi museotyöhön, tutustumaan erilaisiin arkeologisiin kohteisiin sekä näkemään työni tulokset. Eteläpohjalaislähtöisenä oli hienoa päästä tutustumaan juuri oman kotiseudun arkeologiseen kulttuuriperintöön, sen tutkimushistoriaan sekä alueen nykypäivän museotoimintaan.  Pääasiallisena työnäni olen kesän aikana päivittänyt Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin ja muinaisjäännösten hankerekisterin tietoja. Hankerekisteriin on koottu tietoja eri tahojen toteuttamista arkeologisista tutkimushankkeista, kuten kaivauksista ja inventoinneista. Muinaisjäännösrekisterissä puolestaan ovat per...

Alle puolen tunnin ajomatkan päässä Seinäjoen keskustasta sijaitsee upea historiallinen kohde. Kyseessä on Ylistaron Vittingissä sijaitseva Suomen toiseksi vanhin rautakaivos, johon kuuluu peräti 20 erikokoista kaivoskuoppaa. Kaivostoiminta alueella alkoi yli 400 vuotta sitten.   Ylistaron Vittinki. Valokuvat on otettu 15.8.2023 Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta 1600-luvulla. Tällöin innostus malminetsintään levisi Pohjanmaalle. Ensimmäinen kirjallinen maininta malmin louhinnasta Vittingissä on jo vuodelta 1563. Pohjanmaan talonpojat ilmeisesti tekivät ensimmäiset malmilöydöt. 1600-luvulla Ylistaron Vittinkiin perustettiin tuotantolaitoksia ja paikalta alettiin toden teolla louhia rautamalmia.  Aluksi rautamalmin etsimistä varten käytettiin nuotiolouhintaa. Vittingin alueelta on löydetty kaksi varmaa nuotiolouhosta. Nuotiolouhoksen ideana oli, että kallion päälle tehtiin nuotio. Kun kivi kuumeni, siihen heitettiin kylmää vettä ja kallio alkoi halkeilla. Nuotiolouhinta ol...

Etelä-Pohjanmaan museossa esillä oleva vaihtuva näyttely nimeltään ”Vihreää väriä” kertoo värjäämisestä luonnonväreillä. Näyttelyn on koostanut Suomen käsityön museo, joka sijaitsee Jyväskylässä. Näyttely on viimeistä kertaa julkisesti esillä ja se päättyy 24.3.2024. Näyttelyn kantavana ajatuksena on värjäyksen historian, sen nykyisyyden ja tulevaisuuden esittely. Näyttely on pääasiassa koostettu värjätyistä lankanäytteistä, jotka on sidottu pyöreään muotoon aina yksi kasviväri kohdallaan. Näyttelyssä on esillä myös toisenlaisia värjäysnäytteitä, ja ne koostuvat sekä käsitöistä että taideteoksista. Esimerkiksi näyttelyn sisääntulossa on suuri kasvivärjätty yhteisöryijy, jossa on liitetty yhteen kymmenittäin erilaisia pieniä ryijyjä. Tämä yhteisöryijyn nimellä olevan teoksen ovat tehneet värjärikillan jäsenet.      Näyttelyssä asiakkaita vastaanottaa tämä Värjärikillan yhteisöryijy, joka on tehty killan juhlavuoden kunniaksi vuonna 2021. Suomen kielessä sana väri tarkoitta...