Mitä Seinäjoen museot on muistanut paikallisten puolesta? Esinekokoelmien tarkastelua, osa 1.

Seinäjoen museot on tallentanut kokoelmiinsa erityisesti arkiseen elämään liittyviä esineitä. Vaatetus, koti-interiöörit, syöminen ja juominen, maa- ja eläintalous sekä puutyö ja metallikäsityö ovat tyypillisiä kokoelmien aiheita, jotka heijastavat paikallista kulttuuriperintöä. 

Seinäjoen museoissa alkoi vuonna 2018 Seinäjokelaisten kaupunkihistoria -hanke, jossa selvitämme seinäjokelaisten identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkastella museon esinekokoelmia uudella tavalla. Tämä sekä seuraava blogissamme julkaistava teksti avaavat hankkeessa tehtyä kokoelmien tarkastelua. Tämä teksti kertoo siitä, minkä aihepiirien esineitä museoomme on tallennettu. Seuraava teksti puolestaan keskittyy siihen, mitä museoon talletetut esinekokoelmat kertovat eteläpohjalaisuudesta.

Seinäjoen museoiden kokoelmissa on noin 38 000 esinettä, joita on kerätty museon kokoelmiin 1930-luvun alkupuolelta lähtien. Mitä museo on muistanut paikallisten puolesta näiden vuosikymmenten aikana? Selvitin tätä tutkimalla tarkemmin kokoelmia museon historian eri ajoilta. Kaikkien 38 000 esineen läpikäyminen ei tämän hankkeen aikana ole mahdollista. Siksi tarkastelussa on pieni otos esineistä neljältä eri ajalta. Otos ei kerro kaikkea siitä, mitä kokoelmat pitävät sisällään. Se auttaa meitä kuitenkin hahmottamaan erilaisia esineryhmiä ja teemoja, joita museoon on talletettu.

Kuva: Kuvassa on museomme kokoelmissa olevia kenkätehdas Janitan kenkiä eri vuosikymmeniltä. Kuvaaja Elina Kankaisto.

Seinäjoen museoiden kokoelmat muodostuvat eri kokonaisuuksista

Seinäjoen museoiden kokoelmat voidaan jakaa eri kokonaisuuksiin aikakausien mukaan. Seinäjoen museon kokoelmien juuret ovat 1930–1960-luvuilla toimineessa Seinäjoen museossa, jota ylläpiti Seinäjoen museoyhdistys. Etelä-Pohjanmaan museon kokoelmat on kerätty 1960- ja 70- luvuilla. Silloin museotoimintaa organisoi Etelä-Pohjanmaan museoyhdistys. Vuonna 1981 Etelä-Pohjanmaan museo sai virallisesti maakunnallisen museon tehtävän, ja nimi muutettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoksi. Museomme työ koko Etelä-Pohjanmaan alueen kattavana kulttuuriperinnön tallettajana jatkuu edelleen, vaikka museon nimi muuttui vuonna 2019 Seinäjoen museoiksi.

Otin tarkasteluun esineitä kaikilta museon eri aikakausilta. Otos sisältää 1930-luvun alussa, 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa sekä vuosina 2018 ja 2019 museon kokoelmiin talletettuja esineitä.

Arkiset teemat nousevat esiin esineiden luokittelussa

Tarkasteluuni tuli mukaan yhteensä 500 esinettä Seinäjoen museoiden eri aikakausilta. Luokittelin esineet Kulttuuriaineiston luokituksen mukaisiin luokkiin. Kulttuuriaineiston luokitus on kansainvälinen luokitusjärjestelmä, jota meidänkin museossamme käytetään esineitä ja valokuvia luokitellessa ja luetteloidessa. Luokituksessa on 83 pääluokkaa, jotka pyrkivät kattamaan koko inhimillisen kokemusmaailman.

Kun mukana olevat 500 esinettä jaettiin kulttuuriaineiston luokituksen mukaisiin luokkiin, suurin osa esineistä sijoittui seuraavien teemojen alle:

• -        vaatetus
• -        koti-interiöörit
• -        syöminen ja juominen
• -        maa- ja eläintalous
• -        puutyö ja metallikäsityö

Tässä luokittelussa vaatetus sisältää tavanomaisen vaatetuksen lisäksi myös erikoisvaatetukseen, kuten maanpuolustukseen ja eri ammatteihin liittyviä vaatekappaleita. Lisäksi mukana on vaatetusteollisuuteen liittyviä esineitä. Koti-interiöörit -teema sisältää muun muassa huonekaluja, koriste-esineitä, mattoja ja verhoja. Syöminen ja juominen -teema pitää sisällään juomiseen liittyviä esineitä, kuten leilejä ja kaljatynnyreitä, ruoan valmistukseen liittyviä astioita sekä elintarviketeollisuuteen liittyviä esineitä, kuten elintarvikepakkauksia. Maa- ja eläintalous sisältävät esimerkiksi maitotalouteen liittyviä esineitä kirnuista voipyttyihin, eläintalouteen liittyviä keinosiemennysesineitä sekä maan muokkaukseen liittyviä äkeitä ja auroja. Puutöihin ja metallikäsitöihin liittyviä esineitä ovat muun muassa puun työstämiseen tarvittavat työkalut sekä puukot.

Kuva: Museon kokoelmissa oleva satatonnaripatsas Faban karja-asemalta Ilmajoelta. Satatonnari on lehmä, joka on lypsänyt elämänsä aikana vähintään sata tuhatta kiloa maitoa. Patsas on saatu museon kokoelmiin vuonna 2019. Kuvaaja Elina Kankaisto.

Seinäjoen museoiden kokoelmaotoksen vertailua muihin museoihin

Vesa Alén on vuonna 2018 ilmestyneessä pro gradu -tutkielmassaan tutkinut kolmen eri museon, Kymenlaakson, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan museoiden kokoelmia myös luokittelemalla niiden esineitä Kulttuuriaineiston luokituksen mukaisiin luokkiin. Alén havaitsi tutkimuksessaan, että toistuvin teema kokoelmissa näiden kolmen museon osalta oli pukeutuminen. Toiseksi yleisin teema oli koti-interiöörien esineet eli huonekalut, kodintekstiilit ja koriste-esineet. Kolmanneksi yleisin teema oli syöminen ja juominen. Näiden kolmen suosituimman teeman osalta Seinäjoen museoiden kokoelmaotos noudattaa samaa teemajakoa kuin Kymenlaakson, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan museot.

Kuva: Reikäleipiä Liinamaan tuvan katonrajassa Törnävän museoalueella. Syöminen ja juominen ovat yleisiä kokoelmien teemoja useassa museossa. Kuvaaja Elina Kankaisto.

Alénin lähtökohtana hänen tutkimuksessaan oli, että eri museoiden kokoelmista olisi erotettavissa persoonallisia profiileita, jotka perustuisivat paikalliseen historiaan. Hän joutui kuitenkin toteamaan, ettei saanut sellaisia esiin. Miten on Seinäjoen museoiden kokoelmien laita? Kokoelmaotoksen perusteella emme eroa ainakaan Kymenlaakson, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan museoista kokoelmien kolmen suosituimman teeman osalta.

Edellä mainituissa museoissa teemat eläintalous, maatalous sekä puutyö ja metallikäsityöt ovat puolestaan jääneet vain vähälle huomiolle. Seinäjoen museoiden kokoelmaotoksessa nämä teemat ovat hyvin edustettuina, sillä maa- ja eläintalous -teemoihin liittyviä esineitä oli neljänneksi eniten ja puutyöt ja metallikäsityöt -teemoihin liittyviä esineitä viidenneksi eniten. Ainakin tältä osin Seinäjoen museoiden kokoelmien oma profiili erottuu Alénin tutkimista museoista. Seinäjoen museot onkin muistanut paikallisten puolesta arkisten ja yleisten asioiden ja esineiden lisäksi tälle alueelle tärkeitä aiheita, kuten maataloutta, eläintaloutta ja käsityötaitoa.

Maria Salo

tutkija Seinäjokelaisten kaupunkihistoria -hankkeessa

Lähteet:

Alén, Vesa 2018: Mikä kuuluu museoon? Esinekokoelmien kartutusaikeet ja niiden toteutuminen kolmessa museossa. Jyväskylän yliopisto. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos.