Trulleja ja tietäjiä

Pääsiäisenä monien mieleen juolahtavat noidat, eli trullit. Etelä-Pohjanmaalla pääsiäisperinteisiin kuuluvat lisäksi pääsiäisvalkiat. Trullittamista, eli lasten pukeutumista pääsiäisnoidiksi ja lankalauantaina ovelta ovelle kiertämistä, esiintyy laajasti Länsi-Suomessa. Ruotsinkielisten parissa nämä kiertäjät tunnetaan nimellä påsk-troll. Sotien jälkeen karjalaiset evakot toivat mukanaan itäisiin pääsiäisperinteisiin kuuluvat palmusunnuntaina virpomiset.

Trullittaminen on nykyään lastenkulttuuria ja moni jo aikuisiän saavuttanut muistaa pukeutuneensa noidanpukuun ja kiertäneensä ovelta ovelle makeisia keräten. Tämä perinne ei itse asiassa ole kovinkaan vanha, sillä se rantautui Ruotsista Suomeen vasta 1900-luvulla. Pääsiäinen on aiemmin ollut nuorisolle mieluista aikaa. Nuorisolla ennen oli tapana kokoontua pääsiäisen viettoon ja tänä aikana nuoret myös syyllistyivät pieneen pahantekoon. Näistä yleisin oli olkien varastaminen ladoista ja niiden polttaminen vaarallisen lähellä asutusta.

Vaikka trullausperinne on nykymuodossaan suhteellisen nuori, sen juuret ulottuvat ajassa kauas taaksepäin, pakanalliseen elinkeinomagiaan. Pakanuuden ajoista lähtien uuden vuodenajan koittaessa oli määrä toimittaa tiettyjä taikoja ja rituaaleja. Rituaalien tarkoitusperä oli tulevan kasvukauden vilja- ja karjaonnen takaaminen. Onni käsitettiin tuolloin todellisena ja elämän kannalta tärkeänä asiana jota maailmassa oli vain rajattu määrä. Onnea ei riittänyt kaikille jota sitä tarvitsivat. Käytännössä tämä merkitsi sitä että naapurin hyvä onni piti valjastaa omaan käyttöön siitäkin huolimatta että naapurille kävisi köpelösti.

Pohjalaisia trulleja Kyöpelinvuorella,
joka tässä tapauksessa on pellon laidassa oleva kallio. Kuva 1950-luvulta.

Trulli oli tyypillisesti naapuri, tai samassa kylässä asuva vanhempi mies- tai naishenkilö, joka kadehti toisen onnea. Menestyvien tilojen navetat olivat trulleille mieluinen kohde. Trulli saattoi hiipiä naapurin navettaan leikkelemään lehmiltä karvaa tai lampaalta villoja. Tämä oli osa loitsua, jolla pyrittiin siirtämään onnea omaan taloon. Trullit suorittivat taikamenonsa tavallisissa arkivaatteissaan, hameessa, essussa ja huivissa. Tästä juontaa olettamus siitä, miltä noidat näyttävät. Niinpä trullaavat lapset ovatkin pukeutuneet mummojen arkivaatteisiin. Nykyään Harry Potter -asusteet sekä kaupasta ostetut hämähäkkipuvut ovat lähes yhtä tavallisia trullausasuja kuin essuihin ja pääliinoihin pukeutuvat noidat.

Trullit hyödynsivät taikuutta, mutta näiden lisäksi Etelä-Pohjanmaan joka pitäjässä asusti ennen tietäjä tai noita, jolta paikalliset saattoivat pyytää apua sairauden hoitoon tai kadonneen omaisuuden löytämiseksi. Vielä 1900-luvulla oli olemassa tietäjiä. He olivat saaneet isiltään oppinsa ja edustivat vanhaa perinnettä, josta on tänään jäljellä vain muistoja ja kiehtovia tarinoita. Taikuudesta ja sen taitajista voi lukea lisää museon nettisivuilta artikkelista: Eteläpohjalaisia trulleja, tietäjiä ja parantajia

Marcus Lepola, Tulevaisuuden kulttuuriperintö -hanke