Museon markilla

Eteläpohjalaisuuden symbolit -verkkonäyttelyn teko on ollut minulle sekä uusien kotiseutuasioiden oppimista että samalla perehtymistä syvemmin maakunnan erityispiirteisiin. Olen pyrkinyt tiivistämään eteläpohjalaisuuteen liitettyjä asioita noin kymmenen symbolin ympärille.  Kysymyksessä ovat sekä eteläpohjalaisten että muiden mielikuvat pääasiassa maakunnan ihmisten luonteesta. Myös luonnonympäristössä ja rakennuskannassa on sellaisia piirteitä, joita voidaan pitää tyypillisenä eteläpohjalaisena. Samalla täytyy kyllä myöntää, että osa näistä verkkonäyttelyssä esilletuomistani symboleista on kulkeutunut tähän maakuntaan hyvinkin kaukaa ja muotoutunut täällä uudestaan omanlaisikseen.  Eteläpohjalaiset symbolit voidaan ymmärtää vähintäänkin kahdella tapaa. Varsinaiseen henkiseen perinteeseen kuuluvat seikat, ja sitten ne merkit, joista on tullut tunnusomaisia eteläpohjalaisuudelle. Olen tässä verkkonäyttelyssä keskittynyt tähän paikallisidentiteetin henkiseen puoleen. Lähtökohdak...

Seinäjoen museoiden alueellisen työn tiimi koostuu arkeologista, maakunta-amanuenssista ja rakennustutkijasta, joista kukin vastaa eri tehtävistä. Arkeologi toimii arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennustutkija rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijana Etelä-Pohjanmaalla. Maakunta-amanuenssi ohjaa paikallismuseotoimintaa ja toimii kulttuuriperinnön asiantuntijana. Työn perustana on museolain (314/2019) 7 §, jossa luetelluista alueellisen vastuumuseon tehtävistä Seinäjoen museot hoitaa Etelä-Pohjanmaalla museotyön edistämistehtävää ja kulttuuriympäristötehtävää. Alueellisen työn tiimin toimialueeseen lukeutuvat maakunnan kaikki 18 kuntaa. Vuoteen 2021 osui henkilövaihdoksia, kun alkuvuodesta vapautuneeseen rakennustutkijan virkaan valittiin pohjalaisen rakennusperinnön parissa pitkään toiminut Anni Lehtimäki ja maakunta-amanuenssin tehtäviä hoiti osan vuodesta parikin eri sijaista. Vuosi oli kiireinen. Erityisesti eri puolille maakuntaa suunnitellut tuulivoima- ja sähkönsiirtohan...

Yleisötyö – näyttelyt, tapahtumat ja museo-opetus – on ulospäin ehkäpä näkyvin osa museotyötä. Yleisötyössä kohtaamme yleisömme ja tuomme museon aineistot erilaisten ihmisten ja yhteisöjen saataville. Vuonna 2021 reunaehtoja tälle toiminnalle sanelivat toisaalta korona, toisaalta museon omat resurssit, joita suunnattiin erityisesti uuden museokeskus Tiklaksen suunnitteluun. Kaupungin omistukseen vuoden alusta 2022 siirtyneen Sairaalamuseon avaamista oli myös valmisteltava. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Etelä-Pohjanmaan museo oli suljettava koko vuodeksi. Näin ollen ainoa avoinna ollut museokohde oli Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo, joka keräsikin varsinkin kesän aikana mukavasti kävijöitä.    Sairaalamuseo siirtyi Seinäjoen kaupungin omistukseen ja osaksi Seinäjoen museoita vuoden 2022 alusta. Kuva: Keino Branding Huolimatta näennäisestä hiljaisuudesta näyttelyiden ja tapahtumien saralla olemme yleisötyön tiimissä paiskineet töitä sen eteen, että tulevaisuudessa v...

Aloitin kotikaupunkini museossa museomestarina reilu vuosi sitten. Uuden aloittamiseen liittyy aina oma jännityksensä, kun vanhat rutiinit muuttuvat ja tutut työkaverit vaihtuvat uusiin. Ensimmäisinä päivinä informaatiota tulee runsaasti ja kynä sauhuaa muistiinpanoja tehdessä. Museokävijänä Etelä-Pohjanmaan museo ja Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo olivat minulle jo ennestään tuttuja, mutta museoalalla työskennelleenä tiesin, että kulisseissa työskentelee joka päivä joukko ammattilaisia, ja työtä tehdään paljon museokävijän lyhyen kokemuksen eteen.   Pienemmästä museosta tänne siirtyminen oli huimaava kokemus. Seinäjoen museoilla on useiden toimipisteiden lisäksi myös useita varasto- ja arkistotiloja ympäri kaupunkia. Aluksi tuntui, etten millään tule muistamaan kaikkia kiinteistöjä ja niiden ominaispiirteitä:  -Pitikö tätä ovea työntää vai nostaa, että lukon saa kiinni? Kenelle tästä ongelmasta pitää soittaa? Museomestarin toimenkuvaan museossamme kuuluu näyttelyid...

  Markus Siirilän puutarhaharjoittelupäiväkirja vuodelta 1958 kertoo sairaalan puiston historiasta  Törnävän historiallisella mielisairaala-alueella, Piirillä, tapahtuu juuri nyt isoja asioita. Psykiatrinen hoito on muuttanut pois, vanhat sairaalarakennukset sekä niitä ympäröivä puistoalue ovat saamassa uuden elämän. Alueella toimii jo nyt useita yrityksiä sekä yhteisöjä, ja myöhemmin rakennetaan myös asuntoja. Yksi alueella jo pitkään vaikuttaneista toimijoista on Sairaalamuseo. Museo sijaitsee Seuralantien ja Björkenheimin puistotien kulmauksessa rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1928. Vuoden 2022 alusta museo siirtyy sitä ylläpitäneeltä Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistykseltä Seinäjoen kaupungille. Näin siitä tulee osa Seinäjoen museoiden kokonaisuutta Etelä-Pohjanmaan museon ja Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon rinnalla.  Sairaalamuseon kokoelmiin kuuluu yli 15 000 esinettä, tuhansia valokuvia sekä kirjoja, ja kokoelmat karttuvat edelleen. Pääosa...

Lotta Svärd -järjestön virallisesta perustamisesta on tullut tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on järjestetty näyttelyitä ja muuta juhlavuoden ohjelmaa ympäri Suomen. Toteutimme Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museoon Lotta Svärd 100 vuotta -näyttelyn museomme piharakennukseen. Uusi vaihtuva näyttely esittelee järjestön historiaa laaja-alaisesti, etenkin Etelä-Pohjalaisia lottia työnteossa ja myös yksilön näkökulmaa näyttelyyn toteutetun videon keinoin. Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen ja aseeton maanpuolustusjärjestö. Lotta Svärd -järjestö perustettiin tukemaan suojeluskuntia. Aatteina ovat olleet vahvasti isänmaan rakkaus, avuliaisuus, yhteisöllisyys ja uskonto. Järjestön toiminta oli hyvin organisoitua ja muotoutui vuosien varrella laaja-alaiseksi ympäri Suomea. Järjestön lakkauttamisen aikoihin, vuonna 1944, järjestöön kuului peräti 232 000 lottaa. Sota-aikana lotat toimivat monissa maanpuolustusta tukevissa tehtävissä rintamal...

Etelä-Pohjanmaa on maatalousvaltainen alue, jossa vaatteet ja työkalut tehdään itse, ja jossa isänmaallisuus on tärkeä arvo. Eteläpohjalaiset arvostavat kotia ja viettävät siellä paljon aikaa kahvikupin ja radion ääressä. Seinäjoen museoissa alkoi vuonna 2018 Seinäjokelaisten kaupunkihistoria -hanke, jossa selvitämme seinäjokelaisten identiteettiä ja kulttuuriperintöä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tarkastella museon esinekokoelmia uudella tavalla. Tämä sekä edellinen blogissamme julkaistu teksti avaavat hankkeessa tehtyä kokoelmien tarkastelua. Edellinen teksti kertoi siitä, minkä aihepiirien esineitä museoomme on tallennettu. Tämä teksti puolestaan keskittyy siihen, mitä museoon talletetut esinekokoelmat kertovat eteläpohjalaisuudesta. Seinäjoen museoiden kokoelmissa on noin 38 000 esinettä, joita on kerätty museon kokoelmiin 1930-luvun alkupuolelta lähtien. Museomme – kuten monen muunkin museon – historiassa on eri aikoina painotettu eri esineryhmiä ja sisältöjä kokoelmien keruussa...