Museon markilla

Etelä-Pohjanmaan sotahistoriallisen matkailureitin suunnitteli ja toteutti vuonna 2022 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon kesätyöntekijä, FM Juho Pyykkö. Opas julkaistaan kesän 2023 korvalla, hyvien retkeilykelien koittaessa. Oppaan löydät osoitteesta  https://tarinasoitin.fi/epsotahistoriamatkalla . Näin Juho kertoo työstään oppaan parissa: Sain tehtäväkseni koota sotahistoriallisen matkailureitin, josta tulikin lopulta pieni matkaopas. En ole kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, joten en tiennyt mitään alueen paikallishistoriasta, minkä vuoksi en tiennyt mitään myöskään alueen sotahistoriasta. Kuitenkin armottoman googlettamisen ja kirjojen lukemisen ansiosta alkoivat oppaan sotahistorialliset kohteet hahmottua. Kohteiksi valikoitui mielenkiintoisia paikkoja ja museoita Etelä-Pohjanmaalta. Ne kaikki liittyivät tavalla tai toisella historian saatossa käytyihin sotiin tai kahakoihin. Matkaoppaassa on lisäksi maanpuolustukseen liittyviä kohteita, kuten esimerkiksi suojeluskunta- ja jääkä...

Pääsiäisenä monien mieleen juolahtavat noidat, eli trullit. Etelä-Pohjanmaalla pääsiäisperinteisiin kuuluvat lisäksi pääsiäisvalkiat. Trullittamista, eli lasten pukeutumista pääsiäisnoidiksi ja lankalauantaina ovelta ovelle kiertämistä, esiintyy laajasti Länsi-Suomessa. Ruotsinkielisten parissa nämä kiertäjät tunnetaan nimellä påsk-troll. Sotien jälkeen karjalaiset evakot toivat mukanaan itäisiin pääsiäisperinteisiin kuuluvat palmusunnuntaina virpomiset. Trullittaminen on nykyään lastenkulttuuria ja moni jo aikuisiän saavuttanut muistaa pukeutuneensa noidanpukuun ja kiertäneensä ovelta ovelle makeisia keräten. Tämä perinne ei itse asiassa ole kovinkaan vanha, sillä se rantautui Ruotsista Suomeen vasta 1900-luvulla. Pääsiäinen on aiemmin ollut nuorisolle mieluista aikaa. Nuorisolla ennen oli tapana kokoontua pääsiäisen viettoon ja tänä aikana nuoret myös syyllistyivät pieneen pahantekoon. Näistä yleisin oli olkien varastaminen ladoista ja niiden polttaminen vaarallisen lähellä asutusta....

Kulttuuriperintö mielletään usein asiana, jolla ei juuri ole vaikutusta omaan arkeen. Mutta jos asiaa alkaa tarkemmin miettiä, huomaakin että kulttuuriperintö on kiinteä osa omaa identiteettiä. Joulun viettoon liittyy paljon perinteitä. Kulttuuriperintö voi jopa olla niinkin arkinen asia kun kenkien riisuminen sisätiloissa. Amerikkalaiset eivät esimerkiksi riisu omia kenkiään edes sisätiloissa. Toki tämä piirre ei ole tyypillistä vain Etelä-Pohjanmaalla, vaan tätä tapaa noudatetaan lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa. Saunominen on selkeästi suomalaisten yhteistä kulttuuriperintöä. Alussa kylvettiin päreen valossa sysimustassa savusaunassa, mutta suurin osa meistä on oppinut saunomaan kodissamme olevassa sähkövastusten lämmittämässä modernissa saunassa. Kulttuuriperintö voi siis aikojen saatossa muuttua ja muovautua erilaiseksi kun mitä se alussa oli. Hiihtäminen on tästä oiva esimerkki, sillä eihän kukaan enää hiihdä puusta veistetyillä suksilla. Toki isovanhemmat yhä muistavat mit...

Eteläpohjalaisuuden symbolit -verkkonäyttelyn teko on ollut minulle sekä uusien kotiseutuasioiden oppimista että samalla perehtymistä syvemmin maakunnan erityispiirteisiin. Olen pyrkinyt tiivistämään eteläpohjalaisuuteen liitettyjä asioita noin kymmenen symbolin ympärille.  Kysymyksessä ovat sekä eteläpohjalaisten että muiden mielikuvat pääasiassa maakunnan ihmisten luonteesta. Myös luonnonympäristössä ja rakennuskannassa on sellaisia piirteitä, joita voidaan pitää tyypillisenä eteläpohjalaisena. Samalla täytyy kyllä myöntää, että osa näistä verkkonäyttelyssä esilletuomistani symboleista on kulkeutunut tähän maakuntaan hyvinkin kaukaa ja muotoutunut täällä uudestaan omanlaisikseen.  Eteläpohjalaiset symbolit voidaan ymmärtää vähintäänkin kahdella tapaa. Varsinaiseen henkiseen perinteeseen kuuluvat seikat, ja sitten ne merkit, joista on tullut tunnusomaisia eteläpohjalaisuudelle. Olen tässä verkkonäyttelyssä keskittynyt tähän paikallisidentiteetin henkiseen puoleen. Lähtökohdak...

Seinäjoen museoiden alueellisen työn tiimi koostuu arkeologista, maakunta-amanuenssista ja rakennustutkijasta, joista kukin vastaa eri tehtävistä. Arkeologi toimii arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennustutkija rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijana Etelä-Pohjanmaalla. Maakunta-amanuenssi ohjaa paikallismuseotoimintaa ja toimii kulttuuriperinnön asiantuntijana. Työn perustana on museolain (314/2019) 7 §, jossa luetelluista alueellisen vastuumuseon tehtävistä Seinäjoen museot hoitaa Etelä-Pohjanmaalla museotyön edistämistehtävää ja kulttuuriympäristötehtävää. Alueellisen työn tiimin toimialueeseen lukeutuvat maakunnan kaikki 18 kuntaa. Vuoteen 2021 osui henkilövaihdoksia, kun alkuvuodesta vapautuneeseen rakennustutkijan virkaan valittiin pohjalaisen rakennusperinnön parissa pitkään toiminut Anni Lehtimäki ja maakunta-amanuenssin tehtäviä hoiti osan vuodesta parikin eri sijaista. Vuosi oli kiireinen. Erityisesti eri puolille maakuntaa suunnitellut tuulivoima- ja sähkönsiirtohan...

Yleisötyö – näyttelyt, tapahtumat ja museo-opetus – on ulospäin ehkäpä näkyvin osa museotyötä. Yleisötyössä kohtaamme yleisömme ja tuomme museon aineistot erilaisten ihmisten ja yhteisöjen saataville. Vuonna 2021 reunaehtoja tälle toiminnalle sanelivat toisaalta korona, toisaalta museon omat resurssit, joita suunnattiin erityisesti uuden museokeskus Tiklaksen suunnitteluun. Kaupungin omistukseen vuoden alusta 2022 siirtyneen Sairaalamuseon avaamista oli myös valmisteltava. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Etelä-Pohjanmaan museo oli suljettava koko vuodeksi. Näin ollen ainoa avoinna ollut museokohde oli Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo, joka keräsikin varsinkin kesän aikana mukavasti kävijöitä.    Sairaalamuseo siirtyi Seinäjoen kaupungin omistukseen ja osaksi Seinäjoen museoita vuoden 2022 alusta. Kuva: Keino Branding Huolimatta näennäisestä hiljaisuudesta näyttelyiden ja tapahtumien saralla olemme yleisötyön tiimissä paiskineet töitä sen eteen, että tulevaisuudessa v...

Aloitin kotikaupunkini museossa museomestarina reilu vuosi sitten. Uuden aloittamiseen liittyy aina oma jännityksensä, kun vanhat rutiinit muuttuvat ja tutut työkaverit vaihtuvat uusiin. Ensimmäisinä päivinä informaatiota tulee runsaasti ja kynä sauhuaa muistiinpanoja tehdessä. Museokävijänä Etelä-Pohjanmaan museo ja Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo olivat minulle jo ennestään tuttuja, mutta museoalalla työskennelleenä tiesin, että kulisseissa työskentelee joka päivä joukko ammattilaisia, ja työtä tehdään paljon museokävijän lyhyen kokemuksen eteen.   Pienemmästä museosta tänne siirtyminen oli huimaava kokemus. Seinäjoen museoilla on useiden toimipisteiden lisäksi myös useita varasto- ja arkistotiloja ympäri kaupunkia. Aluksi tuntui, etten millään tule muistamaan kaikkia kiinteistöjä ja niiden ominaispiirteitä:  -Pitikö tätä ovea työntää vai nostaa, että lukon saa kiinni? Kenelle tästä ongelmasta pitää soittaa? Museomestarin toimenkuvaan museossamme kuuluu näyttelyid...